Mitä migreeni on

Mitä on migreeni?

Migreeni on päänsärkysairaus, johon liittyy voimakkaita, toistuvia päänsärkyjä ja usein myös muita oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua ja valo- ja ääniherkkyyttä.¹

Joillain ihmisillä esiintyy myös muita oireita kuten huimausta, herkkyyttä hajuille, makuaistimusten muutoksia, ripulia, nenän valumista ja silmien vuotamista.

Migreenikohtauksen pituus vaihtelee. Migreenikohtaus voi kestää muutaman tunnin tai useita päiviä.² Joskus migreenikohtaukset ovat ajoittaisia ja toistuvat vain silloin tällöin, esimerkiksi muutaman kuukauden välein. Niiden välillä voi kulua myös vuosia³. Joillain ihmisillä migreenikohtaukset toistuvat säännöllisesti.⁴

Noin 90 % migreenistä kärsivistä kokee kohtauksen aikana kohtalaista tai kovaa kipua, ja 75%:lle migreenistä kärsivälle suihkussa käyminen, liikunnan harrastaminen, töihin meneminen tai muut päivittäiset toimet tuottavat vaikeuksia kohtauksen aikana. Noin kolmannes saa niin vaikeita migreenioireita, että heidän on levättävä pitkällään kohtauksen aikana.⁵

Migreenin yleisyys

Migreeni on kolmanneksi yleisin sairaus maailmassa heti jännitystyyppisen päänsäryn jälkeen.⁶ Se koskettaa arviolta 12 % länsimaiden aikuisväestöstä ja siitä kärsivät kaikenikäiset. Usein migreeni alkaa varhaisessa aikuisuudessa.

Migreeni on naisilla yleisempää kuin miehillä, ja siitä sairastavat ovat yleensä 25–55-vuotiaita. Noin 2 % väestöstä kärsii kroonisesta migreenipäänsärystä vähintään 15 päivänä kuukaudessa.⁷

Mikä on päänsärkyä ja mikä on migreeniä?

Migreeni ja päänsärky eivät ole sama asia, vaikka jotkut näin luulevatkin. Videon katsomalla saat paremman käsityksen siitä, mitä migreeni on ja miten se voi vaikuttaa päivittäiseen elämääsi. Saat kuulla lisää myös migreenin oireista ja kohtauksen laukaisevista tekijöistä.

Migreenin syyt

Migreenin perimmäisiä syitä tutkitaan jatkuvasti. Migreenin ajatellaan olevan keskushermoston häiriötila. fMRI-kuvantamisella on voitu osoittaa migreenin vaikuttavan aivojen aktiivisuuteen. Migreeni voi myös aiheuttaa väliaikaisia muutoksia välittäjäaineissa, hermoissa ja aivojen verisuonissa.⁸ Todisteita on saatu myös siitä, että migreeni on monimutkainen geneettinen häiriötila.⁹ Migreenidiagnoosin saaneilla on usein suvussa migreeniä.

Migreenin laukaisevat tekijät

Jokainen kokee migreenin eri tavalla, mutta on olemassa tiettyjä laukaisevia tekijöitä, jotka saavat osalla sairaudesta kärsivillä aikaan migreenikohtauksen. Nämä migreenin laukaisevat tekijät voivat muuttua iän myötä ja niihin voi vaikuttaa myös käytetty migreenilääkitys. Migreenikohtauksen laukaisee useimmiten yksi tai useampi tekijä.¹⁰ Yleisimpiä tekijöitä ovat: Alkoholi, kofeiini, liikunta, hormonaaliset tekijät (kuukautiset), kirkkaat valot, väsymys, niskakivut, juomattomuus, syömättömyys, parfyymit, seksuaalinen aktiivisuus, univaikeudet, nukkuminen pitkään, nikotiini, tupakointi, stressi, kuumuus, kosteus, ilman lämpötila ja säätilan vaihtelut. Myös jotkut ruoka-aineet, kuten suklaa, sitrushedelmät, pähkinät ja natriumglutamaatti voivat vaikuttaa migreenikohtauksen syntyyn. Saatat huomata myös joidenkin tiettyjen tekijöiden laukaisevan yhdessä migreenikohtauksen. On hyvä tarkkailla, mitkä tekijät aiheuttavat kohtauksen, jotta voit välttää niitä. Migreenin laukaisevat tekijät kannattaa myös kirjata ylös, jotta voi näyttää muistiinpanojasi lääkärillesi migreenidiagnoosin varmistamiseksi.

Migreenidiagnoosi

Monet migreenistä kärsivät eivät hae apua lääkäriltä. Osa lääkärin vastaanotolla kävijöistäkään eivät aina saa migreenidiagnoosia tai hoitoa sairauteensa.¹¹ Jos sinulla on migreeniin sopivia oireita niin puhu niistä terveydenhuollon ammattilaisille, jotta mahdollinen migreenisi voidaan diagnosoida. Saadaksesi tarvitsemaasi hoitoa on tärkeää, että pystyt kertomaan mahdollisimman selkeästi niin kokemistasi oireista kuin niiden vakavuudesta. Migreenipäiväkirjan pitäminen voi olla hyvä ajatus, sillä sen avulla voit seurata oireitasi ennen lääkärikäyntiä. Päiväkirjan avulla voit kertoa lääkärillesi selkeästi, miltä sinusta tuntuu ja antaa hänelle paremman kuvan oireistasi.

Mitä voit odottaa diagnoosilta

Migreenin diagnosoimiseen ei ole olemassa erityistä migreenitestiä.¹² Sen sijaan lääketieteen ammattilainen tekee diagnoosin käyttäen lääketieteellisesti hyväksyttyjä kriteereitä, joiden perusteella hän voi arvioida oireidesi vakavuuden. Yleensä kartoitetaan, millaisia oireita koet, miten kauan ne kestävät, minkä tyyppistä kokemasi kipu on ja miten paljon oireesi vaikuttavat päivittäiseen elämääsi. Sinulta saatetaan kysyä myös monenlaisia kysymyksiä, jotka auttavat migreenidiagnoosin tekemisessä.

Esimerkiksi:

Liittyykö päänsärkyysi pahoinvointia?
Oletko yliherkkä valolle ja melulle?
Estääkö päänsärkysi tekemästä normaaliin elämään kuuluvia asioita?
Onko kipu sykkivää vai terävää?
Tuntuuko kipu vain yhdessä kohtaa päätäsi?

Näihin kysymyksiin ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Sinun kannattaa vastata mahdollisimman totuudenmukaisesti ja kertoa, miten juuri sinä koet migreenin oireet. Terveydenhuollossa sinulle saatetaan myös tehdä fyysinen tutkimus, kuten testata refleksejäsi ja koordinaatiokykyäsi sekä tarkastaa näkösi.

Miten saat apua migreeniisi

Lääkärisi voi lähettää sinut erikoislääkärin kuten neurologin konsultaatioon. Hän saattaa suositella dignostisia testejä kuten CT- tai MRI-skannausta.¹³ Näitä tutkimuksia käytetään tavallisesti vain hyvin vakavissa tapauksissa. Migreeni on pitkäaikaissairaus, ja lääkärisi saattaa varata sinulle seuranta-ajan, lääkkeiden vaikutuksen tai oirekuvan muutosten seuraamiseksi. Tutkimus on osoittanut, että ehkäisevät hoidot ja migreenityypin mukainen lääkitys voivat olla tehokkaita keinoja hallita migreenin oireita. Siksi on tärkeää kertoa lääkärille tarkasti omasta migreenistäsi, sen eri oireista ja vaikutuksesta elämääsi, jotta voit saada juuri sinulle parhaiten sopivaa hoitoa oireisiisi. 

Tee migreenitesti 

Jos et ole varma, johtuvatko oireesi migreenistä vai jostain muusta, tee migreenitesti. Se ei anna varsinaista migreenidiagnoosia, mutta sen avulla opit tuntemaan sairauden paremmin.