Migreenityypit
Migreenityyppejä on useita, ja moniin niistä kuuluu voimakas, sykkivä päänsärky, joka on tyypillisesti toispuoleinen. Tutustu eri migreenityyppeihin ja selvitä, mihin tyyppiin oma migreenisi kuuluu.
It looks like you are using an older version of Internet Explorer which is not supported. We advise that you update your browser to the latest version of Microsoft Edge, or consider using other browsers such as Chrome, Firefox or Safari.
Migreenityyppejä on useita, ja moniin niistä kuuluu voimakas, sykkivä päänsärky, joka on tyypillisesti toispuoleinen. Tutustu eri migreenityyppeihin ja selvitä, mihin tyyppiin oma migreenisi kuuluu.
Muutama päivä ennen migreenikohtausta voi esiintyä ennakko-oireita, kuten mielialan, ruokahalun ja energiatason muutoksia. Koetut oireet riippuvat usein migreenityypistä.
Aloitetaan kolmesta yleisimmästä migreenityypistä.
1: Auraton migreeni
Auraton migreeni on yleisin migreenityyppi.3 Migreenikohtaus ilmenee yleensä ankarana, sykkivänä päänsärkynä, joka on useimmiten toispuolinen ja kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen.3
2: Aurallinen migreeni
Aurallisessa migreenissä voi ennen päänsärkyä esiintyä auraoireita.1 Auraoireisiin kuuluu monenlaisia neurologisia oireita, jotka voivat kestää 5–60 minuuttia ennen päänsäryn alkamista. Auraoireita ovat erilaiset neurologiset häiriöt, kuten näkökenttäpuutokset, puheen puuroutuminen ja huimaus2
3: Aurallinen migreeni ilman päänsärkyä
Säryttömässä migreenissä ilmenee migreenin varoitusmerkkejä eli auraoireita (neurologisia häiriöitä) – mutta siinä ei esiinny päänsärkyä.
4. Kyseessä on krooninen migreeni, kun migreenipäiviä on kuukaudessa vähintään 15.
5. Verkkokalvomigreeni (retinaalinen/okulaarinen migreeni) on migreenin muoto, johon liittyy toisen silmän näön menetys tai näköhäiriö.
6. Vatsamigreeni (abdominaalimigreeni) ilmenee vatsaoireina, eikä päänsärkynä, ja aiheuttaa vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua. Tämä migreenityyppi on yleisempi lapsilla kuin aikuisilla.
7. Kuukautismigreeni liittyy naisen kuukautiskiertoon, ja se alkaa yleensä pari vuorokautta ennen tai jälkeen kuukautisten alkamisen.
8. Aivorunkomigreeni (ent. basilaarimigreeni) voi aiheuttaa tasapainohäiriöitä, kaksoiskuvia, puhevaikeuksia ja tajunnantason laskua.
9. Hemipleginen migreeni on harvinainen mutta vaikea migreenin muoto, joka voi aiheuttaa ohimenevän, toispuolisen halvauksen. Osalla auraoireet voivat kestää jopa muutaman viikon.
10. Oftalmopleginen migreeni on myös harvinainen migreenin muoto, johon liittyy silmän lihasten heikkoutta. Sitä esiintyy etenkin nuorilla. Päänsäryn lisäksi ilmenee silmäoireita kuten pupillien laajentumista, silmien liikuttamisvaikeutta ja yläluomien riippumista.
11. Vestibulaarinen migreeni (migreenihuimaus) voi aiheuttaa tasapainoa häiritseviä oireita, kuten heite- tai kiertohuimausta.
12. Status migrainosus on migreenikohtaus, joka jatkuu vähintään kolme vuorokautta. Tähän migreenin muotoon liittyy myös nestehukan ja unenpuutteen riski pitkittyneen kivun ja oksentelun takia.
Oman migreenityypin tunnistaminen ja oireiden ymmärtäminen auttaa sinua saamaan oikean diagnoosin ja mahdollisimman toimivan hoitosuunnitelman.
Professori Sabina Brennan, joka on aivojen terveyteen erikoistuva psykologi Dublinin Trinity Collegesta, kertoo eri migreenityypeistä ja aurallisen ja aurattoman migreenin oireista.
Oirekuvaltaan erilaisia migreenityyppejä on useita. Migreenin hyvä hoito edellyttää oikean diagnoosin saamista omalta lääkäriltään. On tärkeää, että lääkärisi tuntee kaikki oireesi ja tietää, miten migreeni vaikuttaa sinuun. Migreeni jaetaan vakavuuden perusteella eri luokkiin perustuen migreenipäivien määrään kuukaudessa.
Episodisessa migreenissä päänsärkypäiviä on kuukaudessa 1-14
Usein toistuvassa episodisessa migreenissä päänsärkyä on 8-14 päivänä kuukaudessa
Kroonisessa migreenissä päänsärkyä on vähintään 15 päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan ja migreenin oireita esiintyy vähintään 8 päivänä kuukaudessa
Migreenipäiväkirja tai -sovellus auttaa seuraamaan migreenin oireita ja huomaamaan, mitkä tekijät laukaisevat sen. Se helpottaa myös oman migreenityyppinsä määrittämistä.
Ota päiväkirja tai sovellus mukaan lääkärin vastaanotolle, jotta lääkärisi voi yhdessä sinun kanssasi laatia juuri sinulle parhaiten sopivan hoitosuunnitelman. Jos tiedät kärsiväsi migreenistä, mutta et ole tyytyväinen tämänhetkiseen hoitoosi, ota yhteyttä lääkäriisi ja tiedustele häneltä tarjolla olevista eri hoitovaihtoehdoista. Varaa tarvittaessa aika seurantakäynnille nykyisen lääkityksesi tarkistamiseksi.