Usein kysyttyjä kysymyksiä migreenistä

Migreeni ymmärretään usein väärin pelkäksi ankaraksi päänsäryksi. Vaikka migreenin perimmäistä syytä ei tunneta, sen tiedetään olevan neurologinen sairaus, joka vaikuttaa hermostoon aiheuttamalla väliaikaisia muutoksia aivojen kemikaaleihin, hermoihin ja verisuoniin.^1-4

Migreenikohtauksen oireet ovat yksilöllisiä, ja myös omat oireesi voivat muuttua ajan mittaan. Migreenikohtaus voi kestää muutaman tunnin tai useita vuorokausia.¹ Osalla migreenikohtauksia esiintyy ainoastaan ajoittain, ja niiden välillä voi kulua kuukausia tai vuosia. Toisilla taas kohtaukset tulevat säännöllisemmin.² Näistä syistä migreeni voi olla vaikea tunnistaa, ja sen hallinta saattaa olla vaikeaa.¹

Migreenikohtaukselle on tyypillistä voimakas, sykkivä päänsärky, joka esiintyy usein toispuoleisesti.³ Migreeniin voi liittyä pahoinvointia ja/tai valo- tai ääniherkkyyttä.³ Migreenin vaikutus omaan elämään riippuu kohtausten vakavuudesta ja toistuvuudesta. Osalta migreeni vie toimintakyvyn kokonaan ja pakottaa jättämään väliin tapahtumia ja tapaamisia.^2,3 Lue lisää migreenistä.

1. The Migraine Trust. More than 'just a headache'. https://www.migrainetrust.org/about-migraine/migraine-what-is-it/more-than-just-a-headache/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013; 33: 629–808. Also available from https://www.ichd-3.org/1-migraine/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

3. NHS Choices. Migraine. http://www.nhs.uk/Conditions/Migraine/Pages/Introduction.aspx [Viitattu: kesäkuu 2021]

4. Migraine Research Foundation. Migraine fact sheets. http://migraineresearchfoundation.org/about-migraine/migraine-facts/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

Monet migreenin vaikutuksista kärsivät haluavat vain tietää, miten migreenin voi parantaa. Voi tuntua vaikealta kuulla, ettei mitään parannuskeinoa tällä hetkellä ole. Ehkäiseviä hoitokeinoja on kuitenkin saatavana, olipa sinulla episodinen migreeni (enintään 14 kohtausta kuukaudessa) tai krooninen migreeni (yli 15 kohtausta kuukaudessa).¹ Migreeni on monisyinen ja hyvin yksilöllinen sairaus. Se tarkoittaa, että ehkäiseviä hoitoja on saatavana vaihtelevasti, lisäksi niiden vaikutus vaihtelee eri ihmisillä.²

Vaikka et pääsisikään migreenistä eroon kokonaan, oireiden helpottamiseksi on saatavana niin kohtaushoitoa² kuin estolääkitystä. Lääkityksen avulla voidaan vähentää migreenin esiintymistä, voimakkuutta ja/tai kohtauksen kestoa. Ensimmäinen asia migreenin hallinnassa on koettaa tunnistaa ja välttää migreenin laukaisevia tekijöitä.^2,3

Lue lisää migreenin hoidosta.

1. Katsarava Z, Buse D, Manack A, Lipton R. Defining the differences between episodic migraine and chronic migraine. Current Pain and Head Reports 2012; 16: 86-92

2. MacGregor EA, Steiner TJ, Davies PTG. British Association for the Study of Headache Guidelines for All Healthcare Professionals in the Diagnosis and Management of Migraine, Tension-Type, Cluster and Medication-Overuse Headache Writing Committee: 3rd edition (1st revision); approved for publication, September 2010. https://www.bash.org.uk/wp-content/uploads/2012/07/10102-BASH-Guidelines-update-2_v5-1-indd.pdf [Viitattu: kesäkuu 2021]

3. NHS Choices. Migraine – Prevention. http://www.nhs.uk/Conditions/Migraine/Pages/Prevention.aspx [Viitattu: kesäkuu 2021]

Migreenipäänsärkyyn on saatavana kahdenlaisia hoitoja, joista lääkärisi osaa valita sinulle parhaat vaihtoehdot;^1,2

Kohtaushoitoa (esimerkiksi kipu- ja pahoinvointilääkitystä) käytetään migreenikohtauksen aikana päänsäryn ja muiden oireiden helpottamiseksi.

Estohoitoa taas käytetään säännöllisesti, vaikka et odottaisi saavasikaan juuri sillä hetkellä migreenikohtausta. Sen avulla voidaan estää migreenikohtaus jo ennen sen alkamista.

Lue lisää migreenipäänsäryn hoidosta ja erilaisista migreenihoidoista täältä.

1. The Migraine Trust. Medication. https://www.migrainetrust.org/living-with-migraine/treatments/medication/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

Migreenin oireita hillitsevän lääkkeen ottaminen kohtauksen aikana voi olla toimiva apu, mutta kaikille migreenistä kärsiville se ei sovi. Osalle migreenin hallinnan avain on migreenikohtauksen estäminen jo ennen sen alkamista. Se sopii erityisesti niille, jotka saavat säännöllisiä tai pitkään kestäviä kohtauksia.¹

Jos elät migreenin kanssa, tiedät liiankin hyvin, miten kivulias tai lamauttava sairaus voi olla. Siksi kohtausten määrän, voimakkuuden ja/tai keston vähentäminen lisää elämänlaatua, eikä sinun ei tarvitse jäädä mistään pois migreenin takia.

Lue lisää migreenikohtausten ehkäisemisestä ja migreenin hallinnan parantamisesta.

1. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

Kun haluat helpotusta jatkuviin migreenioireisiin, sinun on tiedettävä, minkälaiselle lääkärille varaat ajan. Useimmat menevät ensin yleislääkärin vastaanotolle. Jos sinulla on säännöllisesti toistuvia tai vakavia migreenikohtauksia, sinun tulee varata aika omalta lääkäriltäsi.¹ Yleislääkärin määräämä estolääkitys voi olla vaihtoehto, jos kohtauksesi ovat säännöllisiä.¹

Osalle riittää yleislääkärin antama hoito, mutta toiset voivat tarvita migreeniin erikoistuneen neurologin apua, erityisesti päänsäryn hallinnassa. Neurologi on erikoistunut päänsäryn ja muiden hermostoon liittyvien oireiden hoitoon. Hän tuntee päänsärkyä aiheuttavat sairaudet ja pystyy diagnosoimaan, johtuvatko oireesi migreenistä.

Neurologi auttaa sinua ymmärtämään, miten voit estää migreenikohtauksia ja hallita migreenioireitasi mahdollisimman hyvin. Päänsärkyyn erikoistuneet lääkärit tuntevat kaikki erilaiset migreenihoidot, mukaan lukien uudet hoitomuodot. Lääkäri tutkii nykyisen lääkityksesi ja laatii hoitosuunnitelman kanssasi.

Kävitpä millä tahansa lääkärillä, vastaanotolla on tärkeä käydä säännöllisesti, jotta saat parasta mahdollista hoitoa omaan migreeniisi.² Erikoislääkäri auttaa sinua ymmärtämään, miten juuri sinun migreenipäänsärkyä kannattaa hoitaa ja miten voit hallita omaa migreeniäsi tehokkaammin. Lue lisää siitä, mitä vastaanotolla kannattaa kysyä ja mitä asioita on hyvä ottaa esiin tästä.

1. NHS Choices. Migraine – Overview. https://www.nhs.uk/conditions/migraine/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. MacGregor EA, Steiner TJ, Davies PTG. British Association for the Study of Headache Guidelines for All Healthcare Professionals in the Diagnosis and Management of Migraine, Tension-Type, Cluster and Medication-Overuse Headache Writing Committee: 3rd edition (1st revision); approved for publication, September 2010. Available from: https://www.bash.org.uk/wp-content/uploads/2012/07/10102-BASH-Guidelines-update-2_v5-1-indd.pdf [Viitattu: kesäkuu 2021]

Yleislääkärisi voi antaa lähetteen migreeniin erikoistuneelle lääkärille tai neurologille seuraavissa tilanteissa:¹

• Lääkärisi on epävarma oikeasta diagnoosista tai epäilee sinun kärsivän harvinaisesta migreenityyppistä

• Sinulla on erityyppisiä päänsärkyjä

• Hoitosi ei toimi hyvin

• Kohtaustesi määrä tai voimakkuus kasvaa

Yleislääkäri voi antaa sinulle lähetteen migreeniin erikoistuneelle lääkärille tai neurologille myös pyynnöstäsi.¹ Tutkimus on osoittanut monien migreenistä kärsivien uskovan, ettei heidän vaivaansa ole helpotusta.² Jos migreenisi vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi, etkä ole saanut apua yhdestä tai kahdesta estolääkityksestä, keskustele lääkärisi kanssa mahdollisuudesta saada lähete erikoislääkärille. Migreenipäiväkirjan pitäminen on hyvä tapa seurata omaa vointiaan. Ota päiväkirja mukaan vastaanotolle, jotta lääkärisi saa selkeän kuvan oireidesi esiintymistiheydestä ja vaikeusasteesta.

1. The Migraine Trust. Migraine Clinics. https://www.migrainetrust.org/living-with-migraine/seeking-medical-advice/migraine-clinics/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. MacGregor EA, Steiner TJ, Davies PTG. British Association for the Study of Headache Guidelines for All Healthcare Professionals in the Diagnosis and Management of Migraine, Tension-Type, Cluster and Medication-Overuse Headache Writing Committee: 3rd edition (1st revision); approved for publication, September 2010. https://www.bash.org.uk/wp-content/uploads/2012/07/10102-BASH-Guidelines-update-2_v5-1-indd.pdf [Viitattu: kesäkuu 2021]

Estolääkityksen tarkoitus on vähentää kohtausten esiintyvyyttä ja/tai päänsäryn voimakkuutta. Siihen kuuluu yleensä lääkitys, mutta myös terveellisten valintojen tekeminen, joka kuuluu migreeniin kanssa elämiseen. Terveyttä edistäviä elämäntapamuutoksia ovat stressin vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja riittävä unensaanti.^1,2

Estolääkitystä käytetään migreenikohtauksen ehkäisemiseen jo ennen kuin se antaa merkkejä itsestään. Estolääkitys otetaan säännöllisesti myös silloin, kun kohtauksia ei ole. Lääkäri harkitsee estolääkitystä yleensä silloin, kun sinulla on enemmän kuin neljä migreenikohtausta kuukaudessa.³

Osa migreeniä ehkäisevistä lääkkeistä on kehitetty muiden sairauksien hoitoon. Esimerkkejä migreenin hoitoon nykyään käytettävistä lääkkeistä:³

• Verenpainelääkkeet

• Masennuslääkkeet

• Epilepsialääkkeet

• Injektoitava neurotoksiini

Markkinoille on tullut myös uusia migreenin estohoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, niin kutsuttuja CGRP-estäjiä.⁴

Lue lisää migreenin ehkäisystä ja hoidoista.

1. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

2. NHS Choices. Migraine – Prevention. http://www.nhs.uk/Conditions/Migraine/Pages/Prevention.aspx [Viitattu: kesäkuu 2021]

3. Migraine action. Migraine Treatments and Therapies – Preventative Treatments. http://www.migraine.org.uk/information/treatments-and-therapies/preventative-treatments/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

4. Russo AF. Calcitonin gene-related peptide (CGRP): a new target for migraine. Annu Rev Pharmacol Toxicol. 2015; 55: 533–552.

Vaikka monet haluavat tietää, miten migreenikohtauksia voi ehkäistä, monet eivät siitä huolimatta ota lääkettä lääkärin määräämällä tavalla. Siihen on olemassa monia eri syitä – arjen kiireet voivat saada unohtamaan lääkkeen ottamisen tai motivaatiosi lääkityksen jatkamiseen voi hiipua, jos et tunne sen auttavan.¹ Estolääkityksen ottaminen täsmälleen lääkärin määräämällä tavalla on kuitenkin hyvin tärkeää, koska muuten lääkärisi ei voi tietää, onko lääkitys sinulle sopiva vai tarvitsetko jotakin muuta hoitoa. Toisinaan vie aikaa ennen kuin saat täyden hyödyn lääkityksestäsi.

• Jos et ota lääkkeitä lääkärin määräämällä tavalla tai lopetat lääkityksen liian pian, migreenisi ei välttämättä helpotu.^1,2

• Koska migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus, osa estolääkkeistä toimii eri pitoisuuksilla eri ihmisillä. Annostustasi voidaan sen vuoksi joutua muuttamaan. Jos et ota lääkettäsi määrätyllä tavalla, optimaalisen annoksen löytämisestä voi tulla paljon vaikeampaa.^1,2

• Migreenioireesi voivat muuttua ajan mittaan. Jos et ota lääkitystäsi määrätyllä tavalla, lääkärisi ei voi arvioida, ovatko tapahtuneet muutokset seurausta hoidosta vai eivät.^1-3

Käy säännöllisesti lääkärisi vastaanotolla saamassa arvio omasta tilanteestasi. Jos saamasi lääkitys ei tunnu auttavan, keskustele siitä lääkärisi kanssa. Migreenipäiväkirjan pitäminen esimerkiksi sovelluksen avulla voi auttaa sinua ja lääkäriäsi seuraamaan hoitosi sujumista ja ehkäisemään migreenikohtauksia. Se voi olla myös hyvä työkalu sellaisten hoitovaihtoehtojen tunnistamiseen, jotka toimivat migreeniisi paremmin.

1. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

2. MacGregor EA, Steiner TJ, Davies PTG. British Association for the Study of Headache Guidelines for All Healthcare Professionals in the Diagnosis and Management of Migraine, Tension-Type, Cluster and Medication-Overuse Headache Writing Committee: 3rd edition (1st revision); approved for publication, September 2010. https://www.bash.org.uk/wp-content/uploads/2012/07/10102-BASH-Guidelines-update-2_v5-1-indd.pdf [Viitattu: kesäkuu 2021]

3. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013;33:629–808. Also available from https://www.ichd-3.org/1-migraine/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

Kun luet tai keskustelet estohoidosta, saatat huomata termien moninaisuuden. Saatetaan puhua profylaktisesta, preventatiivisesta ja preventiivisestä hoidosta. Termit saattavat aiheuttaa hämmennystä, mutta ne tarkoittavat samaa asiaa: migreenikohtausten määrän ennaltaehkäisyä.

Lääkäri harkitsee estohoitoa migreeniisi yleensä silloin, jos sinulla on enemmän kuin neljä migreenikohtausta kuukaudessa.¹ Joissakin kroonisen migreenin hoitosuosituksissa on esitetty, että estolääkitystä tulisi harkita, jos vakavia kohtauksia on kolme tai enemmän kuukaudessa ja kohtaushoito ei ole auttanut. Lääkärisi tekee hoitopäätöksen yksilöllisten tarpeidesi ja tilanteesi pohjalta.² Suosituksissa esitetään, että estolääkitystä tulisi harkita myös silloin, kun oireet ovat vakavia tai pitkäkestoisia, vaikka kohtauksia olisi suhteellisen harvoin.²

Osa asiantuntijoista suosittelee, että estolääkitystä käytettäisiin seuraavissa tapauksissa:²

• Migreenikohtaukset vaikuttavat merkittävästi elämään kohtauslääkityksestä ja elintapojen huomioimisesta huolimatta.

• Migreenikohtaukset toistuvat niin säännöllisesti, että riskinä on saada kohtaushoidon seurauksena lääkepäänsärky.

• Potilas haluaa itse käyttää estolääkitystä ja lääkäri suosittelee sitä oman kliinisen arvionsa perusteella.

• Potilas ei voi käyttää kohtaushoitoa sivuvaikutusten tai muun sairauden vuoksi tai hän käyttää lääkettä, jolla voi olla yhteisvaikutuksia kohtauslääkkeen kanssa.

Lue lisää migreenipäänsäryn hoidosta ja muista migreenin hoitomuodoista täältä.

1. Migraine action. Migraine Treatments and Therapies – Preventative Treatments. http://www.migraine.org.uk/information/treatments-and-therapies/preventative-treatments/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

Voi tuntua hyvin turhauttavalta, jos määrätty lääke ei toimikaan. Jos sinulle käy näin, älä anna periksi vaan keskustele oireistasi lääkärisi tai migreeniin erikoistuneen neurologin kanssa. Muista, että oikean hoitomuodon – ja annoksen – löytäminen voi viedä aikaa.

Pidä mielessä, että estolääkityksiä on erityyppisiä ja ne toimivat eri tavalla. Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus. Jos yksi lääke ei toimi sinulla, joku toinen voi olla tehokas. Lääkärisi tai neurologisi voi ehdottaa estolääkityksen vaihtamista, jos yksi tai useampi seuraavista tekijöistä sopii sinuun:^1,2

• Lääke ei lievitä oireitasi.

• Saat hoidosta sivuvaikutuksia

• Sinulle on kehittynyt sairaus, joka voi vaikuttaa lääkkeen toimivuuteen.

• Käytät toiseen sairauteen sellaista lääkettä, joka ei sovi estolääkityksen kanssa.

• Et pysty käyttämään lääkettä silloin kun pitäisi.

Huomaa, että kaikki lääkkeet eivät sovi raskaana oleville. Kerro välittömästi hoitavalle lääkärille, jos olet raskaana tai harkitset raskautta.¹

Migreenipäiväkirjan pitäminen voi auttaa sinua ja lääkäriäsi seuraamaan saamasi hoidon tehoa.²

Lue lisää migreenin hoidosta.

1. MacGregor EA, Steiner TJ, Davies PTG. British Association for the Study of Headache Guidelines for All Healthcare Professionals in the Diagnosis and Management of Migraine, Tension-Type, Cluster and Medication-Overuse Headache Writing Committee: 3rd edition (1st revision); approved for publication, September 2010. https://www.bash.org.uk/wp-content/uploads/2012/07/10102-BASH-Guidelines-update-2_v5-1-indd.pdf [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

Säännöllinen lääkitys voi olla tärkeä hoitokeino migreenioireidesi lievittämisessä, mutta se voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä. Lääkärit kutsuvat tällaista päänsärkyä lääkkeen aiheuttamaksi päänsäryksi, lääkkeen väärinkäytön aiheuttamaksi päänsäryksi tai rebound-päänsäryksi.¹

On tärkeää tiedostaa, miten omaa päänsärkyään voi lievittää lääkärin suosittelemalla hoidolla. Lääkepäänsärky voi vaikuttaa saamasi lääkehoidon tehoon. Jos otat säännöllisesti lääkettä päänsärkyoireidesi lievittämiseksi ja kärsit päänsärystä 15:nä tai sitä useampana päivänä kuukaudessa, lääkärisi voi katsoa lääkkeen liikakäytön olevan viikoittaisen tai päivittäisen migreenikipusi syy.¹

Jos epäilet päänsärkysi johtuvan runsaasta migreenilääkkeen käytöstä, ota asia puheeksi mahdollisimman pian lääkärisi kanssa sen sijaan, että lopettaisit lääkkeen käytön itsenäisesti. Tähän on monta syytä:^2,3

1. Lääkkeen liikakäyttö on lääkekohtaista, lisäksi toiset ovat herkempiä lääkkeelle kuin toiset.

2. Lääkärisi ottaa kaikki tekijät huomioon ja laatii toimintasuunnitelman, josta on sinulle eniten apua.

3. Lääkepäänsärky voi olla merkki siitä, että nykyinen lääkityksesi ei auta hallitsemaan migreeniäsi tarpeeksi hyvin ja voit sen vuoksi tarvita estolääkitystä.

Jos jo käytät estolääkitystä, lääkärisi voi joko lopettaa lääkityksen tai muuttaa sitä, jotta se antaisi paremman vasteen. Muista, että kipulääkkeiden käyttäminen toiseen vaivaan, vaikkapa selkäkipuun, voi myös aiheuttaa lääkepäänsäryn. Kerro siksi aina lääkärillesi, mitä kaikkia lääkkeitä käytät.

1. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013; 33: 629–808. Also available from https://www.ichd-3.org/1-migraine/ [Viitattu: kesäkuu 2021]

2. MacGregor EA, Steiner TJ, Davies PTG. British Association for the Study of Headache Guidelines for All Healthcare Professionals in the Diagnosis and Management of Migraine, Tension-Type, Cluster and Medication-Overuse Headache Writing Committee: 3rd edition (1st revision); approved for publication, September 2010. https://www.bash.org.uk/wp-content/uploads/2012/07/10102-BASH-Guidelines-update-2_v5-1-indd.pdf [Viitattu: kesäkuu 2021]

3. Pringsheim T, Davenport W, Mackie G, et al; Canadian Headache Society Prophylactic Guidelines Development Group. Canadian Headache Society guideline for migraine prophylaxis. Can J Neurol Sci. 2012; 39(2 Suppl 2): S1–59.

Voi tuntua turhauttavalta kuulla sanottavan, että migreeni on "vain päänsärky". Nyt kun olet lukenut vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin, katso videomme yleisistä migreeniä koskevista myyteistä ja väärinkäsityksistä. Videolla kerrotaan myös, millaista on elää migreenin kanssa.